Kassavirtaennuste rahoitushakemukseen: malli ja sisältö
Kassavirtaennuste on usein ensimmäinen dokumentti, johon rahoittaja tarttuu hakemuspinosta. Se kertoo nopeasti, ymmärtääkö yrittäjä oman liiketoimintansa rahavirtoja ja onko lainan takaisinmaksu realistinen. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä hyvä kassavirtaennuste sisältää, miten se rakennetaan ja millaisia virheitä kannattaa välttää.
- Miksi rahoittaja lukee kassavirtaennusteen ensin
- Kassavirtaennusteen rakenne
- Myyntiennuste on ennusteen pohja
- Maksuehdot ja ajoitus ratkaisevat
- Kulupuoli: kiinteät ja muuttuvat erikseen
- Skenaarioanalyysi vahvistaa ennusteen
- Yleisimmät virheet kassavirtaennusteessa
- Formaatti ja esitystapa
- Usein kysytyt kysymykset
Miksi rahoittaja lukee kassavirtaennusteen ensin
Tulos- ja taselaskelmat kertovat, mitä on jo tapahtunut. Kassavirtaennuste kertoo, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Rahoittajan tärkein kysymys on yksinkertainen: pystyykö yritys maksamaan lainan takaisin? Vastaus löytyy kassavirrasta, ei liiketuloksesta. Yritys voi olla kannattava ja silti ajautua maksuvaikeuksiin, jos raha ei liiku oikeaan aikaan.
Hyvin laadittu ennuste osoittaa myös, että yrittäjä hallitsee numeroitaan. Se on signaali luotettavuudesta ennen kuin yhtään muuta dokumenttia on luettu.
Lisätietoa siitä, miten rahoitushakemus rakentuu kokonaisuutena, löytyy artikkelista miten saada yrityslaina.
Kassavirtaennusteen rakenne
Hyvä kassavirtaennuste on kuukausitasoinen ja kattaa tyypillisesti 12-24 kuukautta eteenpäin. Pidempi jakso vaaditaan usein suuremmissa investointihankkeissa.
Ennuste jaetaan yleensä kolmeen osaan:
- Liiketoiminnan kassavirta kattaa myyntitulot, ostojen maksut, palkat, vuokrat ja muut juoksevat kulut.
- Investointien kassavirta sisältää laitehankinnat, toimitilainvestoinnit ja muut kertaluonteiset menot.
- Rahoituksen kassavirta näyttää lainojen nostot, lyhennykset ja mahdolliset pääomasijoitukset.
Näiden summana syntyy kuukausittainen nettokassavirta ja kumulatiivinen kassavaranto. Rahoittaja seuraa erityisesti, meneekö kumulatiivinen saldo missään kuussa negatiiviseksi.
Myyntiennuste on ennusteen pohja
Koko kassavirtaennuste rakentuu myyntiennusteen varaan. Jos myyntiluvut ovat epärealistiset, kaikki muu on myös pielessä.
Rahoittaja arvioi myyntiennustetta suhteessa:
- aiempiin tilikausiin ja toteutuneeseen kasvuun
- toimialan yleiseen kehitykseen
- tilauskantaan tai allekirjoitettuihin sopimuksiin
- markkinatilanteeseen ja kilpailuun
Ennuste kannattaa jakaa tuoteryhmittäin tai asiakasryhmittäin, jos liiketoimintaan kuuluu useampi tulonlähde. Yksityiskohtaisuus lisää uskottavuutta.
Kasvuolettamia ei kannata jättää selittämättä. Jos myynti kasvaa voimakkaasti, ennusteessa pitää näkyä, mistä kasvu tulee.
Maksuehdot ja ajoitus ratkaisevat
Yrittäjä saattaa merkitä myyntitulot sille kuukaudelle, jolloin lasku lähetetään. Rahoittaja haluaa nähdä, milloin raha oikeasti saapuu tilille.
Jos asiakkaat maksavat 30-60 päivän maksuajalla, tulot viivästyvät kuukaudella tai kahdella. Samaan aikaan tavarantoimittajat saattavat vaatia nopeamman maksun. Tämä ero voi luoda tilapäisen kassavajeen, vaikka liiketoiminta olisi muuten kannattavaa.
Kassavirtaennusteessa käytetään siksi kassaperusteista kirjaamista, ei suoriteperusteista. Raha kirjataan sille kuukaudelle, jolloin se liikkuu.
Maksuehtoja koskevat oletukset kannattaa kirjoittaa auki ennusteen liitteeseen tai omaksi kommenttiriviksi. Se kertoo rahoittajalle, että luvut on mietitty huolellisesti.
Jos yrityksellä on haasteita laskujen maksuaikojen kanssa, hankintarahoitus voi olla yksi keino tasata kassavirtaa.
Kulupuoli: kiinteät ja muuttuvat erikseen
Kulut jaetaan tyypillisesti kiinteisiin ja muuttuviin. Tämä jako auttaa rahoittajaa arvioimaan, miten yrityksen kassavirta käyttäytyy, jos myynti vaihtelee.
Kiinteitä kuluja ovat esimerkiksi:
- vuokrat
- palkat ja sivukulut
- vakuutukset
- tilaukset ja lisenssit
Muuttuvia kuluja ovat esimerkiksi:
- raaka-aineet ja tavarat
- myyntipalkkiot
- pakkaus ja logistiikka
Kiinteiden kulujen osuus kannattaa tarkistaa huolellisesti. Aloittelevat yrittäjät aliarvioivat kiinteät kulut usein merkittävästi. Rahoittaja huomaa tämän helposti vertaamalla lukuja toimialan tyypillisiin kustannusrakenteisiin.
Skenaarioanalyysi vahvistaa ennusteen
Yksi ennuste ei riitä. Rahoittaja haluaa usein nähdä vähintään perus- ja pessimistisen skenaarion rinnakkain.
Pessimistinen skenaario osoittaa, että yrittäjä on miettinyt riskejä eikä rakennu ainoastaan optimismin varaan. Se myös näyttää, millä myyntitasolla yritys selviytyy lainanlyhennyksistä.
Skenaarioita voi rakentaa esimerkiksi näin:
- Perusskenaario: myynti kehittyy suunnitelman mukaisesti
- Pessimistinen skenaario: myynti jää selvästi alle tavoitteen, esimerkiksi asiakkaan menetyksen tai markkinahäiriön takia
- Optimistinen skenaario: kysyntä ylittää odotukset ja kapasiteetti riittää
Skenaarioiden ei tarvitse olla monimutkaisia. Selkeä taulukko, jossa yksi muuttuja vaihtuu kerrallaan, riittää useimmiten.
Jos etsit pohjaa rahoituslaskelmien tekemiseen, laskentavälineet voivat nopeuttaa työtä.
Yleisimmät virheet kassavirtaennusteessa
Rahoitushakemusten käsittelyssä toistuvat samat ongelmat. Nämä kannattaa tarkistaa ennen hakemuksen lähettämistä.
- Myynti kirjataan suoriteperusteisesti. Raha pitää näkyä silloin, kun se saapuu tilille, ei kun lasku lähetetään.
- ALV on mukana luvuissa epäjohdonmukaisesti. Ennuste tehdään joko alv:llisilla tai alv:ttomilla luvuilla, ei sekaisin.
- Yrittäjän oma palkka puuttuu. Jos yrittäjä nostaa palkkaa tai osinkoa, se kuuluu kassavirtaennusteeseen kuluna.
- Lainan lyhennykset ja korot puuttuvat. Haettavan rahoituksen lyhennykset pitää lisätä rahoituksen kassavirtaan heti, kun laina oletetaan nostettavaksi.
- Aloitussaldo on epäselvä. Ennuste alkaa aina reaalisesta kassasaldosta, ei nollasta.
Hakemusten yleisistä vaatimuksista saat lisätietoa tietopankista.
Formaatti ja esitystapa
Kassavirtaennuste toimitetaan yleensä Excel- tai taulukkolaskentatiedostona. PDF-muoto käy esittelyssä, mutta rahoittaja haluaa usein myös muokattavan version, jotta hän voi testata omia skenaarioitaan.
Selkeä rakenne auttaa: kuukaudet sarakkeisiin, tulo- ja menoerät riveille, välisummat selkeästi eroteltuna. Värikoodit ja liiallinen muotoilu haittaavat enemmän kuin auttavat.
Ennusteen liitteeksi kannattaa lisätä lyhyt sanallinen kuvaus keskeisistä oletuksista. Mitä myyntiennuste perustuu? Miten palkkakulut on laskettu? Onko jokin erä kertaluonteinen?
Sanallinen selitys tekee ennusteesta hakijan näköisen ja osoittaa, että luvut eivät ole syntyneet sattumalta.
Jos rahoitushakemuksen dokumentaatio tuntuu kokonaisuudessaan monimutkaiselta, pro-muistio auttaa jäsentämään, mitä aineistoja eri rahoittajat tyypillisesti pyytävät.
Haluatko, että rahoitus hoidetaan kerralla kuntoon?
Pilari kartoittaa tilanteen, valmistelee aineiston ja kilpailuttaa rahoituksen sopiville rahoittajille. Emme ole liiditehdas emmekä luotonantaja, vaan neuvottelemme ehdot puolellasi. Kartoitus on maksuton eikä sido mihinkään.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka pitkälle kassavirtaennuste pitää tehdä?
Tyypillisesti 12 kuukautta on minimi. Investointirahoituksessa rahoittaja voi pyytää 24-36 kuukauden ennusteen, koska takaisinmaksuaika on pidempi.
Riittääkö Excel-pohja vai pitääkö käyttää erityistä ohjelmistoa?
Excel tai vastaava taulukkolaskentaohjelma riittää. Tärkeintä on selkeä rakenne ja johdonmukaiset kaavat, ei ohjelmiston hienous.
Pitääkö ennusteen luvut olla alv:llisia vai alv:ttomia?
Ennuste tehdään yleensä alv:ttomilla luvuilla, ellei erikseen muuta sovita. ALV:n vaikutus kassavirtaan voi kuitenkin olla merkittävä, joten se kannattaa tarvittaessa huomioida omana rivinään.
Mitä jos yritys on niin uusi, ettei historiatietoja ole?
Uuden yrityksen ennuste perustuu markkinatutkimukseen, tilauskantaan, vertailuyritysten tietoihin ja kirjallisiin sopimuksiin. Oletukset pitää selittää erityisen huolellisesti.
Voiko kassavirtaennusteessa käyttää pyöreitä lukuja?
Pyöristykset ovat hyväksyttäviä, mutta liian sileät luvut herättävät epäilyksiä. Ennuste on uskottavampi, kun luvut perustuvat selvästi todellisiin sopimuksiin, hinnastoihin ja kustannuksiin.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa rahoituksesta, ei henkilökohtaista rahoitus-, kirjanpito- tai veroneuvontaa. Ehdot ja käytännöt vaihtelevat rahoittajittain ja tapauksittain, ja ne on syytä varmistaa aina erikseen. Rahoituspäätökset tekee aina rahoittaja oman harkintansa mukaan. Pilari toimii rahoituksen välittäjänä, ei luotonantajana.